Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Kun lapsi joutuu näkemään väkivaltaa, hän on aina tilanteessa uhri. Laki ei kuitenkaan tunnista tätä riittävän selkeästi. Siksi jätin eduskuntaan lakialoitteen lapsen läsnäolon kirjaamisesta rangaistuksen koventamisperusteeksi rikoslakiin.
Nykyisessä lainsäädännössä rangaistuksen koventamisperusteita ovat esimerkiksi teon suunnitelmallisuus sekä erityisen nöyryyttävä tekotapa. Laki ei riittävällä tavalla tunnista sitä, että pelkkä lapsen läsnäolo väkivaltatilanteessa lisää teon vahingollisuutta merkittävästi.
Eduskuntaan odotetaan syyskaudella oikeusministerin esitystä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta annetun direktiivin täytäntöönpanosta. Samassa yhteydessä rikoslakia tulee arvioida myös lapsen näkökulmasta. Kyse on sekä lasten suojelusta että väkivallan ennaltaehkäisystä.
Lähisuhde- ja perheväkivallan surullinen ominaispiirre on, että tilanteessa on usein läsnä lapsi. Tutkimustieto on kiistaton: väkivallan näkeminen voi aiheuttaa lapselle pitkäkestoisia psyykkisiä seurauksia ja horjuttaa hänen turvallisuuden tunnettaan.
Lähisuhdeväkivalta ei ole vain kahden aikuisen välinen asia. Lapsi kantaa seurauksia pitkälle tulevaisuuteen.
Lakialoitteen tavoitteena on:
· vahvistaa lapsen oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön ja parantaa lasten suojaa väkivallan haitallisilta vaikutuksilta
· vahvistaa rikosoikeudellista järjestelmää tunnistamaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan erityispiirteet
· tukea ennaltaehkäisyä korostamalla teon vakavuutta tilanteissa, joissa lapsi on läsnä
· tunnistaa lapsi väkivaltatilanteessa itsenäisen suojelun kohteena myös silloin, kun hän on todistajana
· vahvistaa rikosoikeudellista ohjausvaikutusta perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi
· korostaa naisiin kohdistuvan väkivallan sukupuolistunutta luonnetta ja siihen liittyviä lapsivaikutuksia
Ehdotuksen ero lapsirauharikosta koskevaan aloitteeseen on, että koventamisperuste ei edellytä lapsen oikeudellisen aseman muuttamista ja siten lapsen osallistumista pitkään ja kuormittavaan rikosprosessiin. Se kuitenkin viestisi selkeästi, kuinka vakavaa ja tuomittavaa lapsen altistaminen väkivallalle on.
Aloitteeni keräsi kannatusta yli hallitus-oppositio-rajan. Tämä on selkeä viesti, että yhteiskunta ei hyväksy lasten altistamista väkivallalle missään muodossa.
Aloitteen keskeinen sisältö:
Lakialoitteessa ehdotetaan, että rikoslain 6 luvun 5 §:ään lisätään uusi kohta (8), jonka mukaan rangaistusta koventavana perusteena otetaan huomioon se, että rikos on tehty lapsen läsnä ollessa. Koventamisperusteen soveltaminen ei edellyttäisi, että lapsi olisi rikoksen välitön kohde, vaan riittävää olisi, että lapsi on ollut tilanteessa läsnä ja voinut havaita teon.
Aloitteen allekirjoittajat:
Helsingissä 17.6.2026
Helena Marttila sd
Pinja Perholehto sd
Timo Furuholm vas
Saku Nikkanen sd
Juho Eerola ps
Heikki Vestman kok
Tuula Haatainen sd
Jani Kokko sd
Aleksi Jäntti kok
Lauri Lyly sd
Inka Hopsu vihr
Noora Fagerström kok
Hanna Holopainen vihr
Riitta Kaarisalo sd
Niina Malm sd
Piritta Rantanen sd
Pauli Aalto-Setälä kok
Matias Mäkynen sd
Jessi Jokelainen vas
Ritva Elomaa ps
Sanna Antikainen ps
Sari Tanus kd
Miapetra Kumpula-Natri sd
Sheikki Laakso ps
Pia Lohikoski vas
Saara Hyrkkö vihr
Juha Hänninen kok
Terhi Koulumies kok
Johan Kvarnström sd
Joona Räsänen sd
Suna Kymäläinen sd
Mai Kivelä vas
Martin Paasi kok
Maaret Castrén kok
Tere Sammallahti kok
Veronika Honkasalo vas
Eeva-Johanna Eloranta sd
Timo Suhonen sd
Anette Karlsson sd
Timo Harakka sd
Lotta Hamari sd
Hanna Laine-Nousimaa sd