Ryhmäpuheenvuoroni Espoon valtuustossa 21.3.2022

Onnellisessa kaupungissa ei ole muureja eri ihmisryhmien välillä. 


”Hyvinvointi. Arvokkainta, mitä meillä on. Tähän aluevaalisloganiin kiteytyy paljon SDP:n politiikasta.
Sosialidemokraattisessa Suomessa vapaus voittaa alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja
oikeudenmukaisuusitsekkyyden. Tässä maailmanajassa nämä arvot tuntuvat entistä käsin kosketeltavammilta – hyvän elämän ja hyvinvointimme peruspilareita.

Suomi on maailman onnellisin maa viidettä vuotta peräkkäin ja Espoo Suomen hyvinvoivimpia kaupunkeja, kuten hyvinvointikertomuksesta käy monessa kohtaa ilmi, vaikka huoliakin on. Olen asunut Keniassa ja USA:ssa. Kahdessa hyvin erilaisessa maassa, joita yhdistää paljon: valtavat varallisuuserot ja turvattomuus. Asuinalueet, joilla ei kannata pysähtyä liikennevaloihin ja vartijat rikkaimpien asuinalueiden porteilla. Viime viikolla espoolaisissa alakouluissakin katsottiin Hesarin lasten uutisia, jossa Washingtoniin muuttanut suomalaistyttö ihmetteli, kun ei saa leikkiä ulkona ilman aikuista. 

Maailman onnellisimmassa maassa ja kaupungissa ei tarvitse pelätä, rikkaidenkaan, ja jokaisen lapsen koulutie on turvallinen. Valitettavasti asuinalueiden, päiväkotien, koulujen ja hyvinvoinnin eriytyminen on kiihtyvää myös Espoossa ja tätä vastaan meidän tulee taistella. Tänään Helsingin käräjäoikeus on käsitellyt tapausta, jossa jengiläiset ampuivat kohti espoolaista omakotitaloa. Emme voi sulkea silmiämme jengiytymiseltä. Nuorten väkivalta, päihteidenkäyttö ja jengiytyminen ovat vakavia ongelmia, joihin valtuustoryhmämme haluaa kiinnittää huomiota ja odottaa konkreettisia toimenpiteitä.

Surullisena katson muureja ja valtavia portteja, joita myös Espoossa rakennetaan uusien, hienojen talojen ympärille. Onnellisessa kaupungissa ei ole muureja eri ihmisryhmien välillä. Vielä meillä on Espoo, jossa NHL-tähden tytär ja köyhän perheen lapsi aloittavat samalla luokalla. Tähän kiteytyy jotain hyvin ainutlaatuista maailmassa: missään muualla ekaluokkalaiset eivät ole yhtä tasavertaisessa
asemassa. Lapsiperheköyhyys ja eriarvoistuminen on sitä, että köyhän perheen lapsi ei tunne kuuluvansa Tapiolaan tai Espoon rantaraitille tai uskalla unelmoida joskus kuuluvansa. Itsensä ulkopuoliseksi kokeva on riskissä löytää yhteenkuuluvuutta jengistä. 

Vähäosaisten hyvinvointi on varmin tae yhteiskunnan sisäiselle, asuinalueiden ja koulujen turvallisuudelle. On oikeastaan huolestuttavaa, että tällaisena aikana lastensuojelun asiakasmäärät ovat laskeneet Espoossa. Herää kysymys, onko asiakkuuden rimaa nostettu entisestään ja millaisia asiakasmääriä ja jonoja on sosiaalihuoltolain mukaisissa perhepalveluissa? Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä hyvinvointialueelle suunnitelmassa tulisikin kirkastaa, mitkä ovat kaupungin todelliset keinot muutoksen jälkeen, esimerkiksi harkinnanvaraisen taloudellisen tuen siirtyessä keinot tukea vähävaraisten perheiden lastenharrastamista. 

Sote-uudistus uudistaa myös kunnassa tehtävän hyvinvointityön. Lastensuojelulain mukainen ennalta ehkäisevälastensuojelu jää kuntien tehtäväksi: päiväkoteihin, asukaspuistoihin ja kouluihin. Viimeisen kahden vuoden aikana tämä tehtävä on saanut uudenlaisen painoarvon. Meillä on kasvamassa sukupolvi, joka on kasvanut poikkeusoloissa, ahdistunut tulevaisuudesta ja ilmastonmuutoksesta ja nyt: elää huolestuneiden ja ahdistuneiden aikuistenympäröimänä. Kouluilla ja varhaiskasvatuksella on äärimmäisen tärkeä tehtävä olla se turvallinen kasvuympäristö jokaiselle lapselle. Ryhmämme iloitsee erityisesti siitä,että inkluusion laatuun aiotaan panostaa. Oppimisen tuki on lapsen oikeus ja niin kutsuttu tulevaisuusinvestointi parhaimmillaan.

Hyvinvointikertomuksessa toistuvat sanat ”lähes”, ”suurin osa”, ”yli 90%”. Meidän on kiinnitettävä huomio tuohon pieneen ulkopuolelle jäävään joukkoon. Onkin hienoa, että muun muassa vammaisuudennäkökulmaa hyvinvointityön rakenteissa vahvistetaan, sillä nyt vammaisten ääni ei kuulu kertomuksessa. SDP:n valtuustoryhmän puolesta ja Hyvinvoiva Espoo -ohjelman ohjausryhmän
puheenjohtajana kiitän kertomuksen ja suunnitelmia laatineita ja iloitsen siitä, että tänään puhumme
hyvinvoinnista.

Sillä hyvinvointi on arvokkainta, mitä meillä on.”