Eduskunnan kuppilan päädyssä on Gunnar Finnen haavoittunutta leijonaa esittävä reliefi. Leijonan on mielletty symboloivan sisällissodassa haavoittunutta Suomea, jota hoitavat ympärillä olevat neljä kansanedustajaa. Teos muistuttaa meitä siitä, että yhteiskunnan haavat parannetaan parlamentaarisella, puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä.
Alakerran käytävällä on oikeuden jumalatarta jäljittelevä reliefi, jossa naisella on toisessa kädessä vaaka – ja toisessa perinteisen miekan sijaan puuntaimi.
Kansakuntaa repineen sisällissodan jälkeen, vuonna 1931 valmistunut eduskuntatalo ottaa yksityiskohtineen vahvasti kantaa rauhan ja nuoren tasavallan yhtenäisyyden puolesta.
Suomessa on vuosikymmeniä ollut perinne hakea isoihin ulko- ja turvallisuuspolittisiin kysymyksiin yhteistä linjaa yli hallitus-oppositio-rajojen. Tämä perinne on ollut kansakuntaamme yhdessä pitävä liima, jolla Suomi on menestyksekkäästi luovinut maailman myrskyissä.
Tänään hallitus ilmoitti lähettävänsä lausuntokierrokselle lakiesityksen, joka mahdollistaisi ydinaseiden tuonnin ja kuljettamisen Suomen maaperällä. Nykyisellään ydinasekielto sisältyy Suomen ydinenergialakiin ja rikoslakiin.
Esityksellään hallitus aikoo tehdä ydinaseista laillisia Suomessa. Olisimme ainoa pohjoismaa, jossa ei olisi rajoitteita joukkotuhoaseelle. Näin merkittävässä asiassa olisi pitänyt tehdä yhteistyötä oppositioryhmien kanssa.
Suomi on Naton ulkorajavaltio, eturintamamaa, jolla on yli puolet Naton maarajasta Venäjän kanssa. On käsittämätöntä, että aikana, jolloin maailma on tulessa ja monin tavoin sekaisin, hallitus tällä tavoin entisestään lisää jännitteitä.
Ydinase ei ole mikä tahansa ase, vaan strateginen päätös siitä, että kaikki on pelissä. Tuomiopäivän ase, kuten eräs kokenut kollega ilmaisi. Siksi on aivan perustavanlaatuinen kysymys, sallitaanko ydinaseita Suomen maaperällä.
Suomen kansalle – tai oppositiolle – hallitus ei ole kertonut perusteluja. Siksi SDP vastustaa lakiesitystä, jolla ydinaseita koskevat rajoitteet purettaisiin.


