Helena käytti puheenvuoron sateenkaariliputusta koskevasta aloitteesta Espoon valtuuston kokouksessa 8.6.2026.
Arvoisa puheenjohtaja, arvon kuulijat,
punainen – elämä
oranssi – parantava voima
keltainen – auringonvalo
vihreä – luonto
sininen – harmonia
violetti – yhteishenki
Jokaisella lipun raidalla ja värillä on oma merkityksensä – ja tunnistan niistä Espoon. Kiitos valtuutettu Immoselle tästä tärkeästä aloitteesta ja kaupunginhallitukselle siitä, että lippu on nyt tänään täällä.
”Epätavallisen”, englanniksi queer, symbolina vähemmistöyhteisöt käyttivät aiemmin vaaleanpunaista kolmiota – symbolia, jolla natsit merkitsivät homoseksuaalisuutensa vuoksi keskitysleireille vangitut miehet. Vuonna 1978 sanfranciscolainen taiteilija Gilbert Baker suunnitteli alkuperäisen sateenkaarilipun. Bakerin ajatus oli, että yhteisöille tarvittiin uusi symboli: ”Tarvitsimme jotain kaunista. Jotain meiltä.”
Sateenkaarilipun ”edistyksellisempi” versio vuodelta 2018 on niin kutsuttu Progress-lippu, jossa alkuperäiseen on yhdistetty kolmion muodossa eri ihmisryhmiä edustavia, erivärisiä raitoja. Vielä uudempi, progressiivinen versio lipusta on ollut käytössä vuodesta 2021. Mukana on nyt myös intersukupuolisten kelta-violetti lippu.
Arvoisa puheenjohtaja,
Lipuissa on tyypillisesti kyse vallan julistamisesta. Sateenkaarilippu sen sijaan julistaa ylpeyttä. Arvoja.
Elämme valitettavasti ajassa, jossa tuntuu olevan helpompi puolustaa ydinaseita kuin ihmisoikeuksia ja siksikin sateenkaarisymboli on tärkeä.
Pride-kuukaudessa ei ole kyse siitä, kuka on pääroolissa tai että valtaväestön näkökulma jää kuukaudeksi sivuun. Kyse on siitä, että yhden kuukauden ajan muistutamme itsellemme ja toisillemme, että jokainen on arvokas ja ihmisarvo jakamaton.
Hän, joka ei ole kokenut vähemmistöstressiä, ei voi samaistua siihen, miltä tuntuu istua työpaikan kahvihuoneessa miettien, mitähän nuo ajattelisivat minusta, jos tietäisivät.
Uskallanko kävellä kadulla käsi kädessä rakkaani kanssa.
Jättävätkö kaverit minut ulkopuolelle, jos saavat tietää, että olenkin erilainen.
Rakastavatko vanhempani minua yhä, jos kerron.
Yli puolet sateenkaarinuorista on kokenut syrjintää joko koulussa tai vapaa-ajalla. Kiusaaminen on usein systemaattista ja monimuotoista: nimittelyä, ulkopuolelle jättämistä, valheiden levittämistä, mutta myös fyysistä väkivaltaa, lyömistä ja potkimista. THL:n vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista noin joka viides joutuu koulukiusatuksi viikoittain. Osuus on kaksinkertainen verrattuna muihin nuoriin.
Monet jäävät kokemustensa kanssa yksin. Sateenkaarinuoret kokevat keskimääräistä harvemmin voivansa keskustella asioistaan omien vanhempien tai koulun aikuisten kanssa. Tämä lisää riskiä, että väkivalta ja kiusaaminen jatkuvat ilman, että niihin puututaan.
Kiusaamisen ja väkivallan seuraukset ovat vakavia ja kauaskantoisia. Ne heikentävät mielenterveyttä, lisäävät ahdistusta ja yksinäisyyttä ja voivat johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin. Kiusaamisen vaikutukset eivät jää kouluaikaan, vaan voivat ulottua aikuisuuteen asti, vaikuttaen ihmissuhteisiin, työelämään ja arkeen.
Tänä vuonna Pride-kuukauden teemana on vapaus kasvaa. Yhdenkään nuoren ei pitäisi joutua pelkäämään koulussa, kadulla tai somessa siksi, kuka hän on. Eikä kenenkään pitäisi joutua odottamaan aikuisuuteen ennen kuin voi olla itsestään ylpeä. Jatkossa lippu on kesäkuussa myös täällä valtuustosalissa symboloimassa sitä, että jokainen tämän kaupungin asukas on arvokas.
Sateenkaaren raidat symboloivat elämää, parantavaa voimaa, auringonvaloa, luontoa, harmoniaa ja yhteishenkeä. Ihmisten moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Vaalitaan niitä ylpeydellä.