Espoon budjettineuvottelut ovat paketissa ja sopu löytynyt!
Olen jostain syystä ollut siitä vähän herkillä. Espoo-tarinassa, kaupungin strategiassa, annoimme valtuustona lupauksen, että Espoosta tehdään Suomen paras kaupunki lapsille. Tämä lupaus mitattiin näissä budjettineuvotteluissa.
Valtuuston kokouksessa pidin puheenvuoron varhaiskasvatuksen ja oppilashuollon tilanteesta. Välitin erään hoitajan sanat: ”Lapset jäävät. He jäävät herkässä, koko loppuelämään vaikuttavassa kehitysvaiheessaan selviämään kaoottisista päivistä väsyneiden aikuisten kanssa, joilla ei ole aikaa eikä voimia antaa heille heidän tarvitsemaansa huomiota ja hoivaa.”
Näissä neuvotteluissa henkilöstön jaksaminen ja riittävyys saivat ison painoarvon: pysyvyyden ja rekrytointien osalta selvitetään päiväkotiapulaisten palkkaamista lisäkäsiksi, pätevöitymiskoulutuksen lisäämistä, palkkausta ja työsuhdeasuntoja. Paljon hyviä asioita henkilöstölle ja sitä kautta lapsille.
Pienenä, mutta samalla valtavana asiana iloitsin kirjauksesta, joka ei edes liity rahaan. Nimittäin pienestä tekstimuutoksesta budjettikirjaan:
”Tulostavoite laadukas varhaiskasvatus: Lisätään mittariksi: henkilökunnan näkemys”
Kiitos, kun huolehditte lapsistamme. Me kuulemme teidät.